Rautpohjan Moottorikerho ry

ETUSIVU

 YHDISTYS

TAPAHTUMAT

JÄSENASIAT

MOTORSPORT

PALAUTE

LINKIT

 

Moottori- ja muu urheilutoiminta

Rautpohjan Moottorikerho järjestää jäsenistölleen AS- eli autosuunnistuksen harjoitusajoja, perheajoja, joilla osallistumismahdollisuus myös lapsilla ja autoslalom kilpailuja ajoneuvon hallinnan harjoitukseen. Viime vuosina on järjestetty myös Rautpohjan Grand Prix sisä- sekä ulkomikroautokilpailu, jossa kerholaiset ovat kilpailleet vuoden KartingKunkku-tittelistä.

Kerho tukee aktiivisten jäsentensä kilpailuja ja muuta aktiivista toimintaa. Eri kilpailulajien harrastamisen ohella toimii vuosittain useampi moottorikerholainen järjestely-  huolto jne. tehtävissä. Kerho arvostaa panostasi ja olet täten myös oikeutettu kerhon tukeen.

 

Kerhon tukijärjestelmä tulee jatkumaan kaudella 2018.

Kerhon tuki on aktiivikilpailijoiden lisäksi nyt myös toimitsijoiden ulottuvilla. Perussääntö koskee myös toimitsijoita. Tuen suuruus toimitsijoiden osalta perustuu vuoden lopussa annettuun toimintaselvitykseen - eli aivan samat kuviot kuin kilpailijoidenkin osalta on käytössä.

Perussääntö on lyhykäisyydessään seuraava:

- olet Rautpohjan Moottorikerho ry:n jäsen (ehdoton edellytys)

- olet aktiivisesti mukana kerhon toiminnassa

- harrastat esim. Moottoriurheilua, kilpapyöräilyä, ampumahiihtoa kilpailijana tai toimitsijana moottorikerhon ”lipun alla”

- allekirjoitat ja palautat yhteistyösopimuksen kuluvan vuoden alussa.

Lisätietoja, ilmoittautumislomakkeita ja sopimuspapereita (kaverille kans) voit tiedustella Jari Schuurmanilta numerosta 040-5724544 tai sähköpostilla jari.schuurman@valmet.com. Maksettavan tuen suuruus per hakija selviää vuoden lopussa perustuen hakijan antamaan selvitykseen. Myöhästyneitä hakemuksia ei  käsitellä. Kilpailijatuki on matkakulukorvaus ja hakija saa sen Roil Oy:n palveluina.

(RMK ei ole moottoriurheilun kattojärjestöjen alainen kerho.)

 

Seuraavassa eräiden lajien esittelyä, joissa useampi kerholainen toimii aktiivisesti;

Autoslalom

Autoslalomissa kysytään ajoneuvon hallintaa, ajoneuvon äärimittojen hahmottamista, reagointikykyä nopeissa tilanteissa ja ääretöntä nopeutta.

 

Kilpailu järjestetään kestopäällysteisellä pinnalla ja rata merkataan kumikartioilla. Radat ovat n 1-1,5km mittaisia ja suoritusaika ratkaisee kilpailun voittajan. Kartioiden kaatamisesta rankaistaan kahdella sekunnilla per.kartio. Rataan saadaan tutustua jalan ja kilpailussa ajetaan kaksi kertaa, joista nopeampi aika jää lopullisiin tuloksiin. Kilpailusuoritus alkaa valolähetyksellä ja aika päättyy valokennoihin.

Kilpailussa autojen on oltava ns. siviilikatsastuksen käyneitä ja täysin liikennekelpoisia. Kilpailun alussa on vielä kilpailun järjestäjän järjestämä katsastus. Autot luokitellaan tehopainosuhteen mukaisesti eriluokkiin. Kilpailussa on normaali auton turvavarusteiden lisäksi käytettävä autourheiluun hyväksyttyä kypärää.

 

Linkit: Autoliiton Autoslalomsivu

 

Autosuunnistus

Autosuunnistus eli AS kantoi ennen nimeä suunnistus- ja tarkkuusajo (ST). Aikojen saatossa lajin luonne on muuttunut entistä vauhdikkaammaksi, mutta kehityksestä huolimatta AS:n pariin on yhä edelleenkin helppo tulla: tarvitaan vain katsastettu henkilöauto, kaksi innokasta harrastajaa ja muutama kymppi rahaa.

Juoksusuunnistuksesta AS eroaa merkittävästi siinä, että kilpailijapari yrittää pysyä koko ajan ratamestarin suunnittelemalla reitillä autosuunnistuksessa ei etsitä tiettyjä rastipisteitä, sillä suunnistusta kontrolloivien rastien paikat ovat salaisia. Ajettavaksi tarkoitettu kilpailureitti on painettu karttojen päälle asetettaville kuultopapereille tai reittikuviot on painettu värillisinä karttoihin.

Linkit: Autosuunnistus,  Jyväskylän Seudun Autosuunnistajat (JSAST)

 

 Drag racing

Kiihdytyskisat eli drag race / drag racing on autoilla, dragstereilla , moottoripyörillä ja moottorikelkoilla ajettava kiihdytyskilpailu. Kisan tarkoituksena on päästä lähtölinjalta maalilinjalle joko nopeimmin tai mahdollisimman lähelle kilpailijan indeksiaikaa. Drag racing on varsin suosittua Yhdysvalloissa, mutta se on levittäytynyt Eurooppaan, Australiaan, Väli-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan ja Lähi-itään.

 

Linkit: FHRA

Drifting

Drifting on Japanissa alkunsa saanut autoharrastuksen muoto. Driftingin idea on ajaa sivuluisussa mahdollisimman suuressa kulmassa koko radan leveyttä hyödyntäen niin suurella nopeudella kuin mahdollista. Suomessa driftingissä on kilpailtu vuodesta 2006 AKK Motorsportin alaisuudessa.

Drifting sai alkunsa Japanin mutkaisilla vuoristoteillä. Kuljettajat pyrkivät keksimään nopeimman tavan selviytyä tiukoista mutkista, jolloin drifting syntyi. Tuolloin driftingiä ei kuitenkaan pidetty itsenäisenä kilpailulajina.

 

Linkit: Drifting

 

Jokamiehenluokka

Jokamiehenluokka eli Jokkis on suomalainen AKK:n alainen autourheilulaji. Autot ovat pääasiassa takamoottorisia Fiateja ja VW Kuplia, mutta etu- ja kardaanivetoiset autot (esim. Saab, Ford, Opel ja Volvo) ovat myös näkyvästi esillä lajissa.

Jokamiesluokka pyritään pitämään edullisena. Yksi jokamiesluokan erikoistekijä on autonmyynti. Kilpailun jälkeen auto pitää myydä, jos siitä tehdään ostotarjouksia. Autojen kilpailumyyntihinta on alhainen, joka pitää autojen rakentelua ja virittelyä kurissa hinnan kustannuksella. Jokainen kuljettaja ilmoittautuessaan kilpailuun sitoutuu samalla myymään autonsa tuohon hintaan kilpailuun kuuluvan ostotarjousmenettelyn puitteissa. Ostotarjouksen saavat tehdä kilpailuun osallistuvat kilpailijat ja muutkin henkilöt, joilla on Jokkikseen oikeuttava kilpailulisenssi ja JM-tutkinto. Mikäli samasta autosta on tehty useampi tarjous, ratkaistaan auton ostaja eli uusi omistaja arvalla.

Mukaan pääsee nuorten luokkaan jo 15-vuotiaana suoritettuaan JM-tutkinnon sekä lisäksi nuorten luokan tutkinnon. Nuorten luokassa sekä pojat että tytöt ajavat yhdessä. Tutkinto täytyy uusia viiden vuoden välein.

Radat ovat joko sora-asfaltti tai koko-asfalttiratoja ja talvisin ajetaan järvien jäällä tai maalle jäädytetyillä radoilla. Osallistujamäärät vaihtelevat 60-650 osallistujan välillä. Vuodessa on kilpailuja noin 150 ympäri Suomea. Suomenmestaruudesta taistellaan yleisessä, naisissa, nuorissa ja joukkueittain yleisessä ja naisissa ja nuorissa.

Linkit: Jokamiesluokka, jokkis

 

Maastopyöräily ja maantiepyöräily

Maastopyöräilyssä (engl. mountain biking) ajetaan polkupyörillä joiden ajo-ominaisuudet mahdollistavat monenlaisessa maastossa ajamisen. Perinteisestä maantiepyörästä maastopyörän erottaa halkaisijaltaan pienemmät, 26-tuumaiset (66 cm) pyörät, tukevampi runkkorakenne, ilmatilavuudeltaan isommat nappularenkaat (nykyisin 29-tuumaise maastopyörät ovat yleistyneet huomattavasti. 29" renkailla varustettu maastopyörä ei ole aivan yhtä ketterä kuin pienempirenkainen, mutta sen suurempi rengaskoko rullaa paremmin ja ylittää pienet esteet helpommin), tehokkaammat jarrut sekä ajoasento, joka mahdollistaa pyörän vaivattomamman käsittelyn. Alalajeja ovat; Maastoajo, alamäkiajo, Dual slalom, 4 cross, mountaincross, Trial ja Freeride.

Maantiepyöräily on pyörällä ajamista mahdollisimman hyväkuntoisilla rauhallisilla asfalttiteillä. Maantiepyörällä ajetaan yleensä sorateillä vain lyhyitä siirtymätaipaleita. Myöskään pyöräteitä ja kevytväyliä ei maantiepyöräilyssä yleensä juurikaan ajeta siirtymiä lukuun ottamatta. Välineenä maantiepyöräilyssä käytetään erityisesti maantiepyöräilyyn tarkoitettua ns. kilpapyörää. Maantiellä voidaan ajaa kuntoilu- tai kilpailutarkoituksessa. Tyypillisesti maantiellä ajaminen on sekä kuntoilu- että kilpailutarkoituksessa pitkäkestoista – sekä lenkkien että kilpailuiden kesto voi mainiosti olla 3–5 tuntia. Keskinopeus maantiellä ajettaessa on kuntoillessa yleensä 25–30 km/h, kilpailuissa jopa 40–50 km/h.

Linkit: Mountainbike, pyöräily JYPS

 

Ralli & Rallicross

Ralli on suosittu moottoriurheilulaji, jossa kilpailuvälineinä toimivat tavallisiin katuautoihin pohjautuvat autot. Rallikilpailut käydään useimmiten etappikilpailuina yleisillä teillä, johon kuuluu sekä siirtymätaipaleita että suljetuilla teillä käytäviä pikataipaleita eli erikoiskokeita, joiden ajat ratkaisevat lopputulokset. Ralli on myös fyysisesti raskas laji, koska siinä täytyy tehdä jaloilla ja käsillä todella paljon ajoliikkeitä.

Rallia voidaan ajaa kaikilla alustoilla kuten asvaltilla, soralla, lumella ja jäällä. Englannin kielen sana rally merkitsee kokoontumista.

Kerholaisistamme Harri Rovanperä on menestynyt lajissa varsin hienosti. MM-tasolla 111 starttia, joista 90 kertaa WRC-autolla. Työkaluina MM-tasolla toimivat mm. Opel, Seat, Ford, Toyota, Peugeot, Mitsubishi ja Skoda. 

Rallicross on autourheilulaji, jota ajetaan suljetulla radalla modifioiduilla tuotantoautoilla tai tarkoitusta varten rakennetuilla kilpa-autoilla.

Rallicrossissa useita autoja lähtee samaan aikaan radalle ajamaan kolmesta kuuteen kierrosta. Näiden kierrosten kierrosaikojen perusteella 16 kuljettajaa jaetaan A-, B- ja C-finaaleihin. Näissä finaaleissa ajetaan tietty määrä kierroksia, ja ensimmäisenä maaliin tullut on voittaja.

Rallicross on suosittua Pohjoismaissa, Belgiassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Britanniassa. Laji sai alkunsa vuonna 1967 brittiläisestä televisio-ohjelmasta, jossa ohjelmaan kutsutut rallikuljettajat ajoivat suljetulla radalla rallicrossia vastaavaa kilpailua. Nykyään maailman suurin rallicrosssarja on FIA:n järjestämä Euroopan-mestaruussarja.

Parhaat rallicrossautot kiihtyvät nollasta sataan kilometriin tunnissa alle 2,5 sekunnissa, joka on vähemmän kuin Formula 1 -autoissa.

 

Linkit: AKK Motorsport, rallicross SM

 

Ratamoottoripyöräily / Road Racing

Ratamoottoripyöräily on asfaltoiduilla kilparadoilla moottoripyörillä ajettava kilpailulaji. Lajia hallinnoi kansainvälinen moottoripyöräliitto FIM (Fédération Internationale de Motocyclisme).

Ratapyörät ovat moottoripyöriä, jotka on tarkoitettu vain ja ainoastaan ratamoottoripyöräilyyn. Ratamoottoripyörissä käytetään ainutlaatuista teknologiaa, jota ei tavallisissa pyörissä käytetä. Tehokkaimmat nykyään valmistettavat kaksitahtiset kilpapyörät ovat 250-kuutioisia, ja ne saavuttavat jo yli 100 hevosvoiman tehon. Tehokkaimmat nelitahtiset kehittävät jopa 265 hevosvoimaa ja lähes 350 km/h huippunopeuden sekä räjähtävän kiihtyvyyden; 0-200km/h kiihtyvyyteen kuluu aikaa noin 4 sekuntia. Kuutiotilavuuden laskettua 800 kuutioon tehot putosivat noin 220 hevosvoimaan, mutta myös paino laski jolloin suorituskyky parantui tietyillä osa-alueilla. Nopeimmat maantiepyörät saavuttavat tämän nopeuden noin 8 sekunnissa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Dodge Viperilla kuluu samaan kiihdytykseen 14,5 sekuntia.

 

Linkit: mp-tuki , moottoriliitto

 

Taitoajo / Ajotaito

Ajotaito on kilpailumuoto, joka juontaa juurensa jo 1950-luvulta. Silloinen AK järjesti Ajomestari-kisoja ja myöhemmin tulivat mukaan mm. Vuoden AutoNainen tittelit.

Ajotaidon SM on nimensä mukaisesti taitoajoa, jossa mitataan kilpailijoiden ajotaitoja taitoajoradalla. Ajotaito-kilpailut eivät ole autourheilua. Kilpailukalustona käy kaikki rekisterissä olevat katsastetut henkilöautot (perussääntö). Tulos perustuu tehtäviin käytetystä ajasta ja tehtävien suorituksen aikana kerätyistä virhepisteistä. Radat on rakennettu "ahtaiksi", joten vauhti nopeus ei nouse korkeaksi. AutoSlalom on Ajotaidon SM:n läheinen sukulainen autourheilupuolelta.

Nykyisin Ajotaidon SM kisa suoritetaan "kerrasta poikki" yhden päivän mittaisena tapahtumana. Karsintakilpailuja ei ole, vaan lähtöluettelo muodostuu ilmoittautumisten perusteella.

 

Linkit: Autoliitto

 

Taloudellisuusajo

Taloudellisuusajo -kilpailuissa on tarkoituksena ajaa järjestäjän laatima reitti vaihtelevissa tie- ja ajo-olosuhteissa mahdollisimman pienellä polttoaineen kulutuksella ja annettua aikataulua noudattaen. Kilpailuissa on useita sarjoja sekä diesel- että bensiinikäyttöisille autoille. Autoiksi soveltuvat lähes kaikki markkinoilla olevat automallit.

 

Linkit: EcoRun

 Trial

Moottoripyörien trial-ajo on moottoripyörillä maastossa ajettava taitoajo. Rata rakennetaan yleensä kallioiseen maastoon, ja siinä on jyrkkiä nousuja ja pudotuksia. Kilpailussa on annettu suurin sallittu suoritusaika, mutta kilpailijoiden järjestys määräytyy virhepisteiden mukaan. Virhepisteitä saa mm. tukijalan käytöstä. Kuljettaja, jolla on vähiten virhepisteitä, on voittaja. Yleisimmät trial-merkit ovat Gas Gas, Sherco, Beta, Scorpa ja Montesa.

RMK:n aktiivikilpailijoina toimivat Jere ja Janne Karjalainen

 

 

Linkit: Finntrial , moottoriliitto